Aikainen heratys eilisen tapaan...aurinko ei ollut kunnolla edes noussut , kun lahdimme liikkeelle. Aamukahvit jai nauttimatta, silla hotellin vieressa olevat huoltoasemat avasivat ovensa juuri, kun olimme lahdossa. Tosin toisen piti avata ovensa klo 6.30...uusi aika, joka oli tullut kayttoon muutama paiva aikaisemmin...jospa huoltamon pitaja ei ollut viela paassyt uuteen aukioloaikarytmiin ja nukkunut pommiin. Toisella huoltiksella oli ainoastaan kylmakaapissa oluita, hmmm....

Nakymat olivat jalleen mahtavat...kanjoneita kanjoneiden peraan. iet mutkittelivat oikealle ja vasemmalle, oli ylamakea ja alamakea. Ajomatkallamme oli myos pari tunnelia...toisen ollessa arvioiden kolmisen kilometria. Onneksi silloin talloin oli aukkoja kalliossa, josta naki paivan valoa silla muuten tunnelissa oli pilkkopimeata.

Asutusta oli siella taalla, eika vastaantulevaa liikennetta juurikaan ollut. Hieman valilla oli orpo olo, onneksi meita oli iso joukko. Taivas oli kauniin sininen eika pilvenhattaria ollut nakopiirissa.

Koulujen lakamisen huomasi liikkeella olevista koulubusseista. Koulualueilla oli 25 mailia tunnissa ja jos sen ylitti, niin sakko oli 1000 dollaria.

Osavaltio vaihtui Utahista Arizonan kautta Nevadaan. Teiden kuntoon vaikutti osavaltio, joissakin osavaltioissa tiet olivat todella huonossa kunnossa, ameriikkalaiset taitavat pitaa pitkittaisista urista, silla niita oli aivan liikaa, ajettavuus ei ollut hyvaa. Karut nakyvat jatkuivat, jatkuivat....kunnes edessa haamotti Las Vegas...

Me ja Sikke menimme suoraan Las Vegasiin toisten mentya Hover Dam-padon kautta, jolloin matkaa tuli pari tuntia lisaa. Kuumuus oli valtava ja mutkaisia teita takana, joten halusimme ajaa isoa tieta eika lahtea enaa ajamaan mutkaisia ja kanjoissa kulkevia teita. Harrah's hotelli loytyi helposti ja nakyi koko ajan nakopiirissa, mutta liikennejonossa emme paasseet vaihtamaan kaistaa ja ajoimme hiemna pidemman reitin kautta. Totesimme, etta reitti oli hyva, silla tie vei suoraan hotellin etuovelle. Harrah's hotellissa oli vilkasta, ihmisia tuli ja meni ja sisalle mentyamme ihmettelimme sita kuhinaa, mika siella valllitsi. Hotellissa sijaisti myos casino, niinkuin tuntui joka rakennuksessa olevan. Paaasiassa vanhuksia istui pelaamassa ja tuijottamassa silmat tarkkana rahakoneita. Toiset tulivat hotellille paria tuntia myohemmin ja kuumaa oli heidan reitilla ollut, niin punaisia poikia ja tytto kyparan alta ilmaantui.

Sikke kiillotti ajosaappansa...ratteja ja hammasharjaa kaytettiin apuna, jotta saappaista saatiin todella komiat....kylla niilla kelpasi tallustella Las Vegasin kaduilla. Hotellin baariin ei ollut asiaa nahkaliivit paalla, vaan liivit piti ottaa pois. Oli kuulemma kaynyt muutama viikko sitten joku moottoripyorajengi samaisessa paikassa, ja...jos oikein ymmarsimme...niin aiheuttaneet jotakin “mekkalaa”.

Kavimme ruokailemasssa paikallisessa harrikkaravintolassa. Viihtyisa paikka, jossa katosta roikkui liikkuvilla telineilla harrikoita. Annokset olivat jalleen mahtavia eika sita millaan jaksanut kaikkea syoda...ja muutenkin tilaamani grillattu puolikas kana oli sisalta melko kuiva, paallisen maistuessa hyvalle.

Myohemmin illalla ihmettelimme valoloistetta hotellin ikkunasta...vilkkuvia ja valkkyvia valoja oli joka puolella.