Sunnuntai aamuna herasimme jo kello 5.00...niinhan olimme kylla herailleet muinakin aamuina. Jatkoimme viela edellisiltana aloitettua pakkaushommaa. Kyllapa on tavaraa, vaikka koitimme ottaa mukaan vain tarpeelista tavaraa. Eipa siina auttanut, kun laittaa yksi kassi huoltoautoon. Simo otti viela selkaansa yhden repun. Sadetta oli lupailtu ja viela kello viiden aikoihin satoi melko rankasti, onneksi sade oli lakannut ja saimme aloittaa ajomme auringon paisteessa.



Liisa oli suunnitellut ensimmaisen etapin. Matka kulki tieta no 2 kohti Albanya ja edelleen tieta no 20 kohti Syracusea. Maisemat olivat mahtavat. Muutamat nakivat karhun ylittamassa tieta. Lounaalla kavimme eraassa paikallisessa pienessa ruokapaikassa. Ruokailun aikana alkoi sataa rankasti ja pukeuduimme sadeasuihin. Radiossa varoitettiin kovasta tuulesta ja tornaadiosta, jotka meidan onneksemma olivat meista katsottuna Massachusetts'n lansiosassa. Sadetta kesti jonkun aikaa ja pysahdyimme eraassa paikassa tien pientareelle riisumaan sadevaatteet pois. Saimme peraamme poliisiauton. Poliisimies sanoi, etta olemme hieman vaarallisessa paikassa pysahtyneena ja olisi turvallisempaa menna riisumaan vaatteet lahella olevalle parkkipaikalle, joka olikin todell lahella. Suuria maissipeltoja oli molemmin puolin tieta. Saimme haistella oikeata maalaishajua...lehman lantaa. Matkan varrella oli monia pikkukylia, jotka olivat melko hiljaisia nain sunnuntai paivana. Osa taloista oli todella kauniita, valkoiset puiset keinutuolit terasseilla, aivan kuin monissa amerikkalaisissa elokuvissa. Harrikoita oli paljon liikkeella, muiden pyorien lukumaaran voi laskea yhden kaden sormilla. Me olimme pukeutuneet kunnon pyoravarusteisiin, niin nama paikalliset olivat pukeutuneet t-paitaan ja shortseihin/farkkuihin.







Varoitusmerkkeja on teiden varsilla vaikka kuinka...varoi
tetaan karhuista, hirvista, peuroista, traktoreista, moottorikelkoista ja hevosrattista. Kirkkoja oli matkan varrella lukuisia, eri uskontokuntien kirkot ovat vieriviressa. Simo koitti radiosta etsia musiikkikanavaa, muttaa taitaa olla niin, etta nain sunnuntaisin jumalanpalvelukset ovat ohjelmistossa.

Tarmo oli saapunut Holiday Inn hotelliin puolisen tuntia ennen meita. Tarmo oli vuokrannut pyoran Chigagosta ja liittyi tanaan joukkoon mukaan. Tummia pilvia alkoi kertya taivaalle ja myohemmin illalla rupesi kuulumaan ukkosen jyrijaa, ihme kylla ei satanut viela tassa vaiheessa tata kirjoittaessa.

Liisan blondinavigaattori toimi todella loistavasti tanaan.



Tamanpaivainen maililukema 344 eli 553 km. Olimme hotellilla klo 19.00 jalkeen eli ajoa oli takana reilut 10 tuntia. Lampotila oli noin + 20 tuntumassa. Paikoitellen oli hieman viileaa, mutta ei kuitenkaan kylma tullut missaan vaiheessa.